vietimme mukavaa iltaa eilen poikaystäväni kanssa, katottiin elokuvaa ja syötiin kaikkea hyvää. Mun on hyvä olla semmosina hetkinä sen kanssa. Me jutellaan kaikesta. Niinkuin eilenkin, mut satuin lipsauttamaan yhdessä jutussani kaveripoikani nimen, poikaystäväni piti mykkäkoula loppuillan..

entäs ei uskalla jättää poikaystäväänsä? entäs ei halua vaikka ei ole hyvä olla?
missä menee se raja että täytyy jättää. entäs ei jää enää juurikaan ketään jos jättää?

Mun vanhemmat erosi, muutin isäni kanssa toiselle paikkakunnalle, mutten kauas. Isälläni on uusi naisystävä. Mun kaikki kaverit on siellä toisella paikkakunnalla, vaikka mä näänkin niitä usein ja ollaan vielä samassa koulussa ja kaikkea. Mutta enhän mä kaikkea aikaa voi vaan viettää siellä? mä en uskaltanu vaihtaa koulua kun muutettiin, eli oma mokani kun mulla ei ole täällä nyt yhtään kaveria. enkä tiedä miten niitä hankkia. Mulla on semmonen fiilis et jos mä jätän mun poikaystävän mulle ei jää oikeen ketään. Eikä se ole tietenkään ainoa syy miksi olen pojan kanssa, se osaa tehdä mut onnelliseksi vaikka myös surulliseksi.  Siltikin mä välitän siitä kamalasti.